Otamme teknologian vakavasti.
Etälääketiede on termi, joka monesti ymmärretään väärin – ei ainoastaan käsitteenä, vaan myös sen suhteen, mitä se käytännössä merkitsee terveydenhoidon ammattilaisille, jotka hyödyntävät sitä ja potilaille, jotka saavat hoitoa sen avulla. Etälääketiede on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan terveydenhoidon ammattilaisen ja potilaan välistä vuorovaikutusta, jossa hyödynnetään viestintäteknologian tarjoamia keinoja etätutkimuksessa, diagnoosien antamisessa ja lääkkeiden ottamisessa.
Tässä julkaisussa johtavan verkkoinfrastruktuuritoimittaja Allied Telesisin Hans Englesson käsittelee etälääketieteen yleistymistä, sen tarjoamia konkreettisia etuja sekä menetelmän hyödyntämisessä tarvittavia verkkoratkaisuja.
Etälääketiede ei ole uusi käsite terveydenhuoltoalalla. Vuosisatoja sitten kyläläiset varoittivat tautiepidemioista savumerkein ja lääkärit ovat viestineet kirjeitse maantieteellisesti kaukana oleskelevien potilaidensa kanssa useita vuosia. Etälääketiede on kehittynyt rinnan viime aikojen teknologisten edistysaskelten kanssa, erityisesti viestintäteknologian osa-alueella, ja nykyisin potilaskertomuksia ja tekstiä, videota ja kuvia sisältäviä tiedostoja siirretään multimediasovelluksiin hoidon tueksi. Kustannukset tällaiseen järjestelmään siirtymisessä ovat luonnollisesti merkittävät ja ongelmiin on syytä varautua, mutta pitkällä aikavälillä sen edut ja potentiaaliset kustannussäästöt ovat huomattavat.
Moderneissa terveydenhuoltojärjestelmissä hoidetaan alati kasvavia potilasmääriä, ja jokainen potilas on vuorovaikutuksessa eri lääkäreiden sekä hoito- ja toimistohenkilökunnan kanssa. Etälääketieteen tehokas käyttö edellyttää, että terveydenhuollon tietoverkot ovat vakaat ja kaistanleveydeltään riittävät, jotta käyttökokemus olisi laadukas koko hoitohenkilöstön osalta, sillä järjestelmässä on oltava eri käyttöoikeustasot potilastiedoille ja muille keskeisille tiedostoille.
Terveydenhuollon tietoverkkojen tulisi toimia keskitettyinä viestintäjärjestelminä, jotka tukevat IP-puhelinteknologiaa, videovirtautusta ja datapalveluja, minkä ansiosta IT-päälliköt voivat hallita eri käyttäjäryhmien välisten prioriteettitasojen ja tarpeiden tasapainoa koko sairaalan osalta. Tämä edellyttää erittäin joustavaa, luotettavaa, skaalautuvaa ja tulevaisuuden järjestelmien kanssa yhteensopivaa verkkoratkaisua – sellaista, joka on rakennettu avoimilla standardeilla ja joka voidaan integroida saumattomasti kaikkien nykyisten potilasjärjestelmien kanssa.
Tällaisessa verkossa edistykselliset quadruple play ‑palvelut, kuten IP-puhelinyhteydet sekä video- ja datapalvelut, voidaan välittää langallisen ja langattoman lähiverkon kautta. Tuloksena on yleiskäyttöinen verkkojärjestelmä, joka yhdistää ihmiset informaatioon riippumatta siitä, onko käytössä kämmenmikro, hakulaite, kannettava tietokone tai PC-tietokone.
Etälääketiedettä tukeva verkko on räätälöitävä erityisesti terveydenhuollon tarpeisiin ja erikoistilanteisiin – ambulanssiryhmien on pystyttävä viestimään pelastushenkilöstön kanssa, useiden eri lääkärien ja hoitajien on pystyttävä lukemaan potilastietoja samanaikaisesti ja spesialistien on pystyttävä konsultoimaan eri sijainneissa olevia kollegojaan. Alati kasvavien kustannuspaineiden sekä tarkkuus- ja luotettavuusvaatimusten vuoksi potilastietoja tallennetaan yhä enenevässä määrin sähköisesti, minkä ansiosta etälääketieteestä on tulossa varteenotettava vaihtoehto yhä useammassa organisaatiossa.
Potilaiden hyvinvointi on tärkein prioriteetti, ja potilashuollon parhaat toimintatavat ovatkin kehittyneet viime vuosina: nyt hoitohenkilöstö pyrkii avoimeen viestintään potilaiden kanssa, jotta he voisivat itse ottaa vastuun omasta terveydestään ja sen hoidosta. Nykyään sairaalat tarjoavat potilaille ja heidän vierailleen erilaisia viihdepalveluja, joten IT- ja verkkojärjestelmien on tuettava entistä monimutkaisempia multimediaratkaisuja.
Etälääketiede parantaa hoidon laatua osaltaan, sillä se tarjoaa potilaille entistä paremmat mahdollisuudet saada erikoisalan hoitotietoa ja tukea. Hoitoalan ammattilaiset voivat hakea potilas- ja hoitotietoja myöhemmin tapahtuvaa offline-konsultointia varten ja tehdä yhteistyötä spesialistien kanssa vaivan diagnosoinnissa ja hoitotapojen valinnassa; käyttäjät voivat siirtää keskeiset potilastiedot ja arviot audiovisuaalisesti multimedian keinoin, jolloin potilaiden odotusajat ja maantieteelliset esteet poistuvat.
Itsetutkimuksen ja itsevalvonnan myötä potilaat pystyvät itse osallistumaan aiempaa syvemmin omaan hoitoonsa. Potilaat voivat tehdä yhteistyötä hoitoalan ammattilaisten kanssa, jotta he pystyisivät ymmärtämään ja hallitsemaan vaivaansa ja kroonisia sairauksiaan paremmin hyödyntämällä ennaltaehkäisevää arviointia ja etätukea eri hoitopalveluntarjoajilta. Tämä tarjoaa kustannus- ja aikasäästöjä potilaalle, sillä se poistaa tarpeen kasvokkain tapahtuvasta fyysisestä tutkimuksesta useissa eri tilanteissa.
Luottamuksellisuus ja tietoturva ovat ensiarvoisen tärkeitä seikkoja hoitoalalla. Korkea turvallisuustaso saavutetaan jakamalla sairaalaverkko useisiin eri VLAN-verkkoihin, joihin vain todennetut käyttäjät pystyvät kirjautumaan. Hallittujen käyttö- ja erityissuojausmekanismien ansiosta verkkotopologia on yhtenäinen ja se sallii monien eri tehtävien suorittamisen käyttäjäryhmien toimesta. Tätä voidaan hallita helposti varmistamalla laitteistojen yhteensopivuus ja suojaamalla järjestelmät käyttäjänimillä ja salasanoilla sekä biometrisellä suojauksella. Verkkoratkaisujen tulisi sisältää turvallisuusratkaisut, joiden ansiosta potilastietojen luottamuksellisuus säilyy ja jotka käyttäjäryhmiä hyödyntämällä takaavat, että vain pieni, pätevistä henkilöistä koostuva joukko pystyy muokkaamaan hoitotietoja ja varmistamaan niiden oikeellisuuden.
Etälääketieteen laajamittaisen hyödyntämisen myötä hoitoalan ammattilaiset pystyvät myös tekemään työtään aiempaa tehokkaammin, sillä heidän käytössään on reaaliaikaisesti päivittyvät, elintärkeät tiedot. Terveydenhuollon tietoverkossa on oltava riittävä kaistanleveys, jotta se pystyy siirtämään suuria siirtomääriä mahdollisimman lyhyillä hakuajoilla. Tämä seikka korostuu hätätilanteissa, joissa hoitohenkilöstöön kohdistuvat paineet ovat hyvin korkeat. Lisäksi siirtyminen sähköisiin tietojärjestelmiin, joissa on tiukat käyttörajoitukset, merkitsee, että tietojen ylläpito on luotettavaa ja valvonta säännöllistä.
Kustannuskysymykset ovat yleensä suurin este etälääketiederatkaisujen käyttöönotossa. Jos järjestelmän käyttöönotto huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa, sairaala voi hyötyä merkittävistä kustannussäästöistä pitkällä aikavälillä henkilöstön parantuneen työtehon ansiosta.
Erilaisten verkko-ominaisuuksien, kuten virtuaalisten pinojen, joustavien laajennusmoduulien ja uusien teknologisten ratkaisujen kanssa yhteensopivien laitteiden käyttöönotto sallii käyttäjä- ja liikennemäärien kasvun. Kun nämä seikat huomioidaan varhaisessa vaiheessa, sairaala voi kasvaa saumattomasti, sillä tulevaisuuden hoitokäytännöt voidaan ottaa käyttöön joustavasti ja järjestelmät sallivat potilas- ja työntekijämäärien kasvun. Alkuinvestointien jälkeen etälääketiederatkaisut tarjoavat paljon etuja tulevaisuutta silmällä pitäen, sillä henkilöstön tulokset paranevat, potilastietojen ja muiden tiedostojen hallinta tehostuu ja, mikä tärkeintä, potilaat pääsevät hyötymään entistä paremmasta hoidosta.
Artikkelin on kirjoittanut Hans Englesson, Nordic manager, Allied Telesis.
