Tietokonepelien kauppa on osin siirtynyt internetin puolelle. Erilaisista latauspalveluissa voi mm. ostaa ladattavia pelejä jotka pitkälti vastaavat toiminnallisuudeltaan kaupasta ostettavia pelejä. Suurin ero on asennuksessa: kaupasta ostetut pelit yleensä asennetaan fyysiseltä medialta siinä missä latauspalveluista peli imuroidaan netin kautta omalle koneelle.
Yksi suosituimmista ellei suosituin latauspalvelu on Steam. Pelien imuroimisen jälkeen palvelu toimii karkeasti sanoen periaatteella ”ota yhteys Steamin palvelimeen jotta pääset pelaamaan”. Palvelulla on kuitenkin pimeä puolensa, jota katsastetaan nyt.
Koska netissä liikkuu monia ns. huhupuheita Steamiin liittyen, esitetään tällä kertaa raakaa faktaa. Lähteenä on Steam Subscriber Agreement, joka löytyy osoitteesta http://store.steampowered.com/subscriber_agreement/
SSD-levyt ovat poistamassa nykyisten tietokoneiden pahinta pullonkaulaa, massatallennusvälineiden nopeutta. Ns. ”perinteisten” eli mekaanisten kovalevyjen tulevaisuus vaikuttaa synkältä. Armoton Reuban pohdiskelee olisiko niille sittenkin suurta tarjolla roolia jatkossakin.
Nykyisten peliarvostelijoiden maailmassa monien pelien erinomaisuudesta ollaan ihastuttavan yksimielisiä. Peleistä löytyvät ilmiselvät puutteet ohitetaan näennäisen vahingossa, näinhän asian voisi selittää. Samanlaisten vahinkojen määrän kasvaessa herää väistämättä kysymys: onko kyse sittenkään vahingosta.
Onko arvostelijoille maksettu tai annettu käsky antaa pelille suosiollinen arvostelu unohtaen negatiiviset seikat? Varsin mahdollista koska negatiivisen arvostelun tehneitä tahoja on varsinkin netin puolella uhkailtu monin tavoin.
Armoton Reuban valitsee kuusi yliarvostettua peliä, jotka pärjäsivät peliarvosteluissa yleisesti ottaen hyvin ja useat ovat monilla ”kaikkien aikojen peli” -listoilla varsin korkealla.
Lue lisää: Älykkäät ja lahjomattomat peliarvostelijat – katoava luonnonvara?
Microsoft ja Intel eivät ole kovin hyviä kavereita. Se tuli hyvin esiin vuosituhannen alussa Microsoftin oikeudenkäynnin yhteydessä. Silti Intelillä on varsin paljon vaikutusvaltaa myös Microsoftin tuotteisiin. Windows 8:n yhteydessä nähdään rajoittaako Intel kehitystä raskaalla kädellä.
Ei oikeastaan mihinkään. Jo Windows Vistasta olisi pitänyt tuoda ainoastaan 64-bittinen versio markkinoille, Windows 7 32-bit on lähinnä naurun aihe. Vanhojen koneiden omistajat saattavat asiasta itkeä. Käytännössä ei 64-bittisen prosessorin sisältävä kone on liian hidas pyörittämään sellaisia osia jotka tarvittaisiin Vistan tai Windows 7:n sujuvaan käyttämiseen, joten tämä argumentti lentää saman tien roskiin. Vai lentääkö?
Nykyisin monessa tietokoneessa on edelleen käytössä Windows XP -käyttöjärjestelmä vaikka Microsoft on ehtinyt sen jälkeen julkaista jo kaksi uudempaa Windows-käyttöjärjestelmäversiota - Vista ja Windows 7. Kyseinen ohjelmisto julkaistiin vuonna 2001, 10 vuotta sitten! Ohjelmistojätti Microsoftin tulos perustuu pitkälti käyttöjärjestelmien myyntiin eikä Windows XP -käyttöjärjestelmän nauttima suuri suosio todellakaan tee hyvää Microsoftin tulokselle.
Kaksi hallitsevaa erillisnäytönohjaimien valmistajaa ovat pitkään yrittäneet leikkiä virtalähteiden asiantuntijaa. Viimeisin tapaus kertoo tylysti kuinka heikolla pohjalla kyseisten firmojen virtalähdetietämys on.
Vanhan tutun sanonnan mukaan muiden ostopäätöksistä ei ole itselle haittaa. ”Ostakoon muut mitä huvittaa, ei siitä minulle haittaa ole”.
Kuten useissa tapauksissa, yleiskäyttöisten lauseiden laajamittainen käyttö ei kerro totuutta.
Intel kehitti ja promosi USB 3.0:a aktiivisesti, kunnes yhtäkkiä kelkka kääntyi. Syy selvisi, Light Peakilla Intel yrittää kehittää tulevaisuuden ”yleispätevää” liitäntää ulkoisille lisälaitteille. Light Peak ei lunasta odotuksia, ei nyt eikä tulevaisuudessa.
Blogi kirjoitettiin ennen LGA1155-prosessorikannan ongelmia ja se piti julkaista asiasta kertovan blogin tilalla. Valmiiksi kirjoitettua blogia ei tietenkään jätetä julkaisematta vaikka nyt tuleekin yliannos Inteliä.
Valmistajien viralliset speksit otetaan monella sivustolla todesta ilman sen kummempia. Joskus niistä löytyy virheitä siinä määrin ettei artikkeli käy kovin vakavasti otettavasta. Tälläkin kertaa valmistajan viralliset speksit ovat aika mielenkiintoiset.
Kaikki ovat varmaankin jo tähän mennessä kuulleet Intelin Sandy Bridge -piirisarjojen bugista, jonka korjaamiseen menee aikaa - http://www.mato78.com/uutiset/hardware/10774-intel-myoensi-6-sarjan-piirisarjojen-suunnitteluvirheen. Millä tavalla tämä sitten liittyy prosessorikantasekoiluun? Juurikin LGA1156 -prosessorinkannan hylkäys tulee kalliiksi.